Meillä on meneillään sängynmaalausprojekti (josta pian enemmän toisessa blogissani), jonka takia olemme nukkuneet olohuoneen lattialla viimeiset neljä yötä. Jostain syystä olen nähnyt nyt tosi paljon unia joka yö, ja kaikki ovat olleet tosi sekavia. Mistäköhän tämäkin johtuu? Unet ovat olleet luonteeltaan kuin kohtauksia elokuvista, joita katson. En tunne henkilöitä, mutta välillä sukellan jonkun roolihahmon sisään ja siitä taas sulavasti katsojaksi. Välillä joku hahmo onkin tuttuni, ja pian taas vaihtuu tuntemattomaksi. Unessa tämä on ihan järjeenkäypää ja todellista, eikä siinä ole mitään ihmeellistä, että tilanne ja ihmiset vaihtuvat koko ajan. Kuulostaa varmaan sekavalta, mutta sitä ne ovat unetkin!

Tässä nyt joitain omituisia pätkiä yhdestä viimeöisestä unestani:

Oli häät. Ne olivat välillä minun hääni, ja välillä katsoin ikään kuin ulkopuolelta tapahtumia. Morsiamella oli jonkinsortin viimehetken vaate- ja meikkikriisi, ja hän halusi itselleen lähes valkoisen kasvomeikin. Yritin laittaa naamaani jotain valkoista tahmeaa mössöä, joka oli jotain puuterin ja meikkivoiteen väliltä. Se ei levittynyt millään tasaisesti ja läpikuultavasti, vaan siitä tuli sellaista paksua mömmöä, kuin olisi maalia sutinut pensselillä. Se vain levisi ja levisi ja meni koko ajan vain pahemman näköiseksi, kun yritin sivellä sitä tasaiseksi ja ohueksi.

Samassa unessa, mutta eri kohtauksessa, olinkin yksi häävieraista. Talutin jotain tosi vanhaa naista, joka oli ehkä mummuni, mutta ei kuitenkaan hänen näköisensä vaan ihan eri ihminen... Hän käveli todella vaivalloisesti, ja yhtäkkiä hän tippua rymähteli joitain portaita alas. Hänen toinen jalkansa vääntyi polvesta alaspäin ihan nurinkurin, ja molemmat jalkaterät siis osoittivat vastakkaisiin suuntiin (*auts*). Siihen ilmestyi sitten lääkäri, joka tarjosi narua, jolla jalan voisi vääntää oikeaan asentoon. Mummu sitoi narun jotenkin kummasti jalkaansa ja alkoi urheasti nykiä sitä niin, että jalka alkoi suoristua oikeaan asentoon.

Nämä kohtaukset tulivat ja menivät ja aina jäivät jotenkin kesken, tai sitten en vain muista jatkoa.